Sylki – hampaiston puolustaja

Paljonko sylkeä erittyy päivittäin?

Syljen määrä on yksilöllinen, terveellä aikuisella keskimäärin 0,5–1 litraa vuorokaudessa. Syljen eritys lisääntyy sylkirauhasten kasvaessa noin 15. ikävuoteen saakka.

Isot sylkirauhaset tuottavat syljestä valtaosan (90 %). Runsaimmin sylkeä erittyy korvasylkirauhasesta, jonka erite on vesimäisen juoksevaa. Kielenalusrauhasten tuottama sylki on koostumukseltaan paksumpaa. Yöllä sylkeä erittävät lähinnä vain pienet sylkirauhaset. Siksi suu voi aamulla tuntua kuivalta.

Pureskelu lisää syljen eritystä, ja esimerkiksi ksylitolipurukumin pureskelulla on hampaita suojaava vaikutus. Pureskelusta on hyötyä erityisesti, jos syljen eritys on muutoin vähäinen.

Sylki ehkäisee reikiintymistä, koska se palauttaa syömisen jälkeen suuontelon pH:n happamasta normaaliksi ja auttaa happojen liuottamien mineraalien palautumista hampaan pinnalle. Suun kuivuus lisää hampaiden reikiintymisen riskiä.

Mistä sylki tulee suuhun?

Ihmisellä on useita sylkirauhasia, jotka jaotellaan pieniin ja suuriin. Suuret sylkirauhaset, korvasylkirauhanen (parotis), leuanalussylkirauhanen (submandibularis) ja kielenalussylkirauhanen (sublingualis), ovat parillisia rauhasia. Niistä erittyvä sylki kulkeutuu tiehyitä pitkin suuonteloon. Pieniä sylkirauhasia on kaikkialla suun limakalvoilla.

Sylkirauhasten sijainti

Kuvassa alla näkyvät:
1) korvasylkirauhanen eli glandula parotis (kuvassa näkyy myös tiehyt ja apukorvasylkirauhanen)
2) leuanalussylkirauhanen eli glandula submandibularis (kuvassa näkyy myös tiehyt)
3) kielenalussylkirauhanen eli glandula sublingualis