Ajassa

Hammaslääkäriliitto painottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, että suun terveydenhuolto on peruspalvelu, jonka yhdenvertaisesta saatavuudesta yhteiskunnan pitää vastata. Jokainen suomalainen tarvitsee suun terveydenhoitoa säännöllisesti läpi elämänsä.

Noin 30 prosenttia hammaslääkäreistä kokee saavansa liian vähän täydennyskoulutusta. Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty suositus ammatillisen osaamisen kehittämisestä muistuttaa, että osaamisen ylläpitäminen ja sen suunnitelmallinen kehittäminen on ennen kaikkea potilaan etu. Se on myös hammaslääkärin lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ja oikeus.

Hammaslääkärien työkuormitus, jatkuva kiire ja aikapaine sekä kokemus siitä, että resurssit eivät enää riitä tarjoamaan potilaille riittävän hyvää hoitoa ovat kasvaneet erityisesti terveyskeskuksissa.

Nuuskan käyttö on tupakoinnin ohella vaaraksi suunterveydelle, ja lisäksi se aiheuttaa voimakasta nikotiiniriippuvuutta.

Hammaseroosio on hampaiden kemiallista kulumista, jossa hammaskiille liukenee happojen vaikutuksesta. Eroosiota aiheuttavat happamat ruuat ja juomat sekä suuhun nousevat mahahapot. Vaurio on parantumaton, sillä menetettyä hammaskudosta ei saa takaisin.

Karieksen aiheuttama hampaiden reikiintyminen on mahdollista pitää kurissa hyvällä omahoidolla ja terveellisillä elintavoilla.

Suomalaisten suissa on edelleen runsaasti eriasteisia hoitamattomia sairauksia. Väestön ikääntyessä hoidontarve tulee yhä kasvamaan. Sosioekonomiset erot ovat meillä suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat vanhukset.

Nyt kaatuneessa hallituksen sote- ja maakuntauudistusta koskevassa lakiesityksessä oli Hammaslääkäriliiton näkemyksen mukaan monia haasteita, mutta hyvänä puolena se olisi mahdollistanut julkisesti tuetun eli maakunnan tukeman suun terveydenhuollon kaikille suomalaisille - edellyttäen että maakunnille olisi varattu tähän riittävä rahoitus.