Hammaslääkärin työ 2035
Hammaslääkäreitä kiinnostaa millaisia mahdollisuuksia teknologiset sovellukset ja kehittyvät hoitomenetelmät voivat tulevaisuudessa tarjota suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärin työhön.
Teknologia ei ole itseisarvo, vaan terveyshyödyt, joita sen avulla voidaan saavuttaa. Kyse ei ole vain tekniikasta ja tietojärjestelmistä, vaan muutoksen tukemisesta ja johtamisesta suun terveydenhuollon toimintakulttuurissa, työtavoissa ja -prosesseissa.
Mikä muuttaa suun terveydenhuoltoa?
- Hammaslääketieteellinen ja lääketieteellinen kehitys.
- Teknologinen kehitys ja digitalisaatio.
- Hallinnolliset, juridiset ja järjestelmätason muutokset.
- Yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset muutospaineet.
- Väestön ikääntyminen.
- Ihmisten käyttäytymisen ja odotusten muuttuminen.
Hammaslääketieteessä ja lääketieteessä uusista teknologioista ja menetelmistä toivotaan apua entistä tehokkaampaan, nopeampaan, yksilöllisempään ja turvallisempaan hoitoon sekä parempia työkaluja omahoidon ja ennaltaehkäisyn tueksi.
Digitalisaatio voi muuttaa tapaa, jolla asiakasprosesseja ja hoitoketjuja suunnitellaan ja ohjataan, tietoa hyödynnetään, laatua vertaillaan ja valvotaan sekä osa terveyspalveluista tuotetaan.
Digitaalisista palveluista odotetaan myös uusia työkaluja terveyden edistämiseen ja asioiden havainnollistamiseen. Potilas halutaan aktiivisemmaksi toimijaksi omahoidossa ja terveytensä ylläpidossa.
Tavoitteena on ennaltaehkäisy, parempi hoitoon sitoutuminen ja omahoidon tukeminen.
Monet digitaalisen hammaslääketieteen sovellukset perustuvat 3D-teknologiaan. Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus (CAD/CAM) ovat yleistyneet suun terveydenhuollossa vähitellen. Nyt 3D-teknologiaa voidaan jo hyödyntää mm. diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa, erilaisten proteettisten rakenteiden ja implanttien mallinnuksessa ja materiaalien työstämisessä.
Esimerkiksi implanttihoitojen suunnittelussa 3D-suunnitteluohjelmistot mahdollistavat implanttien asemoinnin perinteisiä menetelmiä tarkemmin ja helpottavat hoitoprosessiin osallistuvien ammattilaisten yhteistyötä.
3D-teknologiaan perustuvat suuskannerit, jotka mahdollistavat tarkkojen intraoraalisten digitaalijäljennösten ottamisen.
Kolmiulotteista mallintamista ja virtuaalista suunnittelua voidaan hyödyntää esim.
- Toimenpiteiden, kuten suu- ja leukakirurgisten operaatioiden harjoitteluun, simulointiin ja suunnitteluun.
- Opetukseen, osaamisen kehittämiseen ja etäkonsultaatioon.
- Hoidon vaiheiden ja vaikutusten havainnollistamiseen potilaalle.
Miten terveysdata saadaan hyötykäyttöön?
Tiedon jatkuva kasvu haastaa inhimilliset rajat koko terveydenhuollossa. Siksi tiedonhallintaan, relevantin tiedon löytämiseen sekä datan analysointiin ja hyödyntämiseen tarvitaan uusia luotettavia työkaluja.
Myös suun terveydenhuolto on tietointensiivinen toimiala, mutta tieto on yhä varsin hajallaan ja hyödyntämättä pirstaleisessa järjestelmässä.
Avainkysymys on, miten potilastyön arjessa päivittäin kertyvät isot tietomassat saadaan paremmin palvelemaan toiminnan ja hoitoprosessien kehittämistä, laadunvarmistusta ja terveyshyödyn tuottamista.
Digitalisaation toivotaan helpottavan myös potilaan itse keräämän terveysdatan hyödyntämistä. Muutos ei kuitenkaan saa moninkertaistaa ja monimutkaistaa ammattilaisten työtä lisäämällä kohtuuttomasti kirjaamiseen kuluvaa aikaa, vaan kehittämisen tulee olla innostavaa ja tuoda lisäarvoa jokaisen työhön.
Mikä muutosta jarruttaa?
Terveydenhuollossa suurimpia muutosta jarruttavia tekijöitä ovat keskeneräinen teknologia, käytettävyys- ja tietoturvaongelmat sekä ohjelmistojen, potilastietojärjestelmien ja laitteiden yhteensopimattomuus.
Sääntely, valvonta- ja lupa-asiat ovat monia muita toimialoja tiukempia potilasturvallisuuden ja tietosuojan varmistamiseksi.
Toimijoita on terveydenhuollossa paljon, kenttä on pirstaleinen ja tuottajat myös kilpailevat keskenään. Kehitystyötä koordinoiva iso toimija puuttuu toistaiseksi. Kehittäminen vaatii lisäksi moniammatillista yhteistyötä eri alojen osaajien kesken.
Terveydenhuollon tulevaisuuden ennakointia vaikeuttaa, että erilaisia visioita ja näkemyksiä on runsaasti. Haasteena on realistisen kokonaiskuvan hahmottaminen. Muutokseen liittyvä tieto on pirstaleista, nopeasti päivittyvää ja eri tahojen tuottamaa. Taustalla vaikuttavat myös eri toimijoiden taloudelliset ja muut intressit.
Hammaslääkäriliitto ennakoi työn tulevaisuutta
Hammaslääkäriliiton tehtävä on ennakoida hammaslääkärin työn tulevaisuutta, alan kehitystrendejä sekä suun terveydenhuollon ja hammaslääkärin työn muutosta.
Ennakoimme alan kehitystä, tuomme keskusteluun hammaslääkärien näkökulman, lisäämme jäsenten tietoa muutoksesta ja tuemme hammaslääkärien työhyvinvointia muuttuvassa työelämässä.
Potilaan tutkiminen ja diagnosointi, tiedon analysointi ja hoitopäätösten tekeminen ovat hammaslääkärin vastuulla. Työn ydin on pitkäaikainen hammaslääkäri-potilassuhde myös tulevaisuudessa, vaikka tueksi tulee uutta teknologiaa ja työn tekemisen tavat voivat muuttua.
Ammattikunnan osallistuminen tärkeää
Suun terveydenhuollon muutokset edellyttävät hammaslääkäreiltä säännöllistä osaamisen kehittämistä, asioiden ajattelua uudella tavalla sekä totuttujen asenteiden ja toimintatapojen muutosta.
Hammaslääkärikunnan on tärkeä osallistua aktiivisesti uusien toimintamallien ja innovaatioiden kehittämiseen, jotta mukaan saadaan hammaslääketieteen ja kliinikon näkökulma ja sovelluksista mahdollisimman käyttäjäystävällisiä.
Työpaikoilla hammaslääkäreillä tulee olla mahdollisuus tarvittavaan tekniseen tukeen ja koulutukseen.
Kysymyksiä hammaslääkärin työn tulevaisuudesta
- Miten suun terveydenhuollon haasteita voidaan ratkaista uudella tavalla ja keinoilla?
- Miten uusia teknologioita ja hoitomenetelmiä voidaan hyödyntää?
- Millaisia mahdollisuuksia ja uhkia uudet terveysteknologian sovellukset ja kehittyvät hoitomenetelmät tuovat hammaslääkärin työhön?
- Miten hyödyntää hoitoprosesseista kertyvää dataa esimerkiksi ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen?
- Miten valjastaa potilaiden resurssit paremmin suunterveyden tueksi?
- Millainen on profession oma visio tulevaisuuden suun terveydenhuollosta ja hammaslääkärin työstä?
Liiton teknologiaseuranta luotaa tulevaisuutta
Mitkä uudet teknologiat ja työmenetelmät ovat yleistymässä hammaslääkärien käytössä ja miten laajasti niitä potilastyössä hyödynnetään? Liiton työmarkkinatutkimuksen teknologiaseuranta mittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa suun terveydenhuollossa.
Seurantaan on valittu 12 uutta tai uudehkoa teknologiaa, tekniikkaa tai työmenetelmää suuskannerista bioaktiivisiin materiaaleihin, 3D-suunnitteluohjelmistoihin ja robotiikkaan. Osa teknologioista saattaa jatkossa aiheuttaa hammaslääkärin työhön ison murroksen, osa muuttaa vain jotain osa-aluetta perustyön säilyessä lähes ennallaan.
Ensimmäisen kerran teknologioiden ja työmenetelmien käytöstä kysyttiin vuoden 2019 Työmarkkinatutkimuksessa. Tulosten mukaan suuskannerit, CAD/CAM-tekniikka, 3D-suunnitteluohjemistot ja bioaktiiviset materiaalit ovat tällä hetkellä laajimmalle levinneitä teknologioita – tosin valtaosa hammaslääkäreistä ei hyödyntänyt työssään vielä niitäkään. Näiden teknologioiden käytön ennakoidaan kuitenkin yleistyvän jo lähitulevaisuudessa.
Lue lisää Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimuksen teknologiaseurannan tuloksista.