Etiikka ja säädökset oikeuttavat ja velvoittavat

Etiikka ja säädökset oikeuttavat ja velvoittavat kehittämään osaamista suunnitelmallisesti. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen ovat jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän velvollisuus ja oikeus.

Taustalla profession eettisyys

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) mukaan laki velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen, mutta ennen kaikkea kyse on profession eettisen normin sisäistämisestä. ETENEn mukaan ammattihenkilö vastaa työnsä laadusta, jota tukee ajan tasalla oleva osaaminen, mahdollisuus kehittyä työssä sekä kehittää työtä ja siihen liittyviä käytäntöjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisön ja johdon tulee tarjota työntekijöille tukea, perehdytystä, turvallisuutta ja koulutusmahdollisuuksia.

Hammaslääkäriliiton eettisten ohjeiden mukaan hammaslääkärin tulee suositella vain lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia tutkimuksia ja hoitoja. Hammaslääkärillä tulee olla oikeus itsenäiseen harkintaan potilasta hoitaessaan. Hänen on kuitenkin tiedostettava osaamisensa rajat ja tarvittaessa konsultoitava ja ohjattava potilas toiselle hammaslääkärille.  Hammaslääkärin on kehitettävä jatkuvasti ammatillista osaamistaan ja huolehdittava omasta työkyvystään sekä toiminnan laadusta. Hammaslääkärin tulee tukea hammashoitotyöryhmän jäsenten kehittymistä omassa ammatissaan.

Lääkärin etiikka -kirjan mukaan ammatillisen kehittymisen tulee perustua lääkärin/hammaslääkärin, hänen potilaidensa, työyhteisön ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Osaamisen suunnitelmallisen kehittämisen lainsäädäntö

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään täydennyskoulutusvelvollisuudesta ja jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä. Hyvinvointialueen tulee seurata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstönsä ammatillista kehittymistä ja huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen. Mikäli hyvinvointialue hankkii palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta, myös tämän palveluntuottajan henkilöstö kuuluu seurannan piiriin. Täydennyskoulutuksessa on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain perusteella on annettu asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta keväällä 2024. Asetus säätää täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Asetuksen perustelumuistion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksella turvataan osaltaan asiakas- ja potilasturvalliset, vaikuttavat sekä väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja tuetaan henkilöstön tehtävärakenteiden ja työnjaon kehittämistä. 

Terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan tulee seurata terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä ja luoda edellytykset sille, että terveydenhuollon ammattihenkilö voi osallistumalla tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muilla ammatillisen kehittymisen menetelmillä ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan voidakseen harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja asianmukaisesti. Lisäksi laissa säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattieettisistä velvollisuuksista. Niiden mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain mukaan palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. 

Suomessa ainoastaan säteilysuojeluun liittyvä täydennyskoulutus on tällä hetkellä hammaslääkäreille lain nojalla pakollista. Säteilylaissa säädetään ammattitaitoa ylläpitävästä täydennyskoulutuksesta, jota säteilytoimintaan osallistuvien työntekijöiden on saatava riittävästi ja säännöllisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella on annettu tarkemmat säännökset säteilysuojelun täydennyskoulutuksesta ja sen sisällöstä.

Kohti yhtenäisiä eurooppalaisia käytäntöjä

Työvoiman liikkuvuutta Euroopan Unionin alueella säätelee direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on omien menettelyjensä mukaisesti jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen kannustamalla varmistettava, että ammattihenkilöt voivat ajanmukaistaa tietojaan, taitojaan ja pätevyyttään voidakseen harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja tehokkaasti ja seurata ammatillista kehitystä. Säädös velvoittaa jäsenvaltiota tiedottamaan jatkuvan ammatillisen kehittymisen toimista komissiolle sekä vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä jatkuvan ammatillisen kehittymisen optimoimiseksi jäsenvaltioissa.

Vuonna 2018 julkaistun selvityksen mukaan monissa Euroopan maissa hammaslääkärien täydennyskoulutusta koskevat käytännöt ovat huomattavasti velvoittavampia kuin Suomessa.

 

Muuta asiaan liittyvää lainsäädäntöä:

  • Terveydenhuoltolaki 35 §: terveyskeskusten kehittäminen, koulutus ja tutkimus
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 22 §: Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 32 §: Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta hyvinvointialueella
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 36 §: Hyvinvointialueiden yhteistyösopimus
  • Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 3 §: Valtion rahoitus hyvinvointialueille
  • Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 4 §: Hyvinvointialueen päätösvalta rahoituksen käytössä

 

Lähteet:

ETENE 2001, Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet, ETENE-julkaisuja 1: https://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENE-julkaisuja+1+Terveyden…

ETENE 2011, Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta, ETENE-julkaisuja 32: https://etene.fi/documents/1429646/1559058/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali…

EUR-Lex. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A02005L0036-20240620

Hammaslääkäriliitto, Eettiset ohjeet: https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/hammaslaakarin-etiikka/eettiset-o…;

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210612

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230741

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2024/20240057

Asetuksen perustelumuistio: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/93af2c31-fbd0-48d1-9697-ddb688d3d667/6dd694e0-a68c-4426-9865-8c37a6ac93ad/MUISTIO_20240320132006.pdf

Säteilylaki, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180859

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181044

Terveydenhuoltolaki, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydenhuollon ammattihenkilöiden jatkuva ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus EU- ja EFTA-maissa. STM:n raportteja ja muistioita 4/2018: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160531

Suomen Lääkäriliitto, 2021: Lääkärin etiikka https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/