Palveluseteli suun terveydenhuoltoon

Palvelusetelijärjestely hyödyntää yksityisen sektorin vapaata kapasiteettia, jota on runsaasti käytettävissä. Tällä hetkellä käytössä olevista instrumenteista palveluseteli mahdollistaa parhaiten kaikkien suun terveydenhuollon resurssien hyödyntämistä.

Opas palvelusetelitoiminnan kehittämiseen

Hammaslääkäriliitto on tuottanut oppaan helpottamaan palvelusetelitoiminnan kehittämistä ja käyttöönottoa.

Hyvinvointialueet ja yksityiset palveluntuottajat voivat hyödyntää opasta ohjenuorana uusia palvelusetelijärjestelyjä luotaessa ja nykyisiä päivitettäessä.

Oppaaseen on koottu tietoa, kokemuksia ja tavoitteita palvelusetelitoiminnasta niin palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan kuin asiakkaankin näkökulmasta. Oppaan on laatinut Hammaslääkäriliiton hallituksen nimeämä työryhmä vuonna 2022.

Tutustu oppaaseen: Palveluseteli suun terveydenhuoltoon - Hammaslääkäriliiton opas (pdf)
 

Millainen on toimiva palveluseteli?

Palveluseteli antaa mahdollisuuden kaiken kokoisille yksityisille palveluntuottajille osallistua palvelujen tuottamiseen ja lisää samalla asiakkaan valinnanvapautta.

Julkiset resurssit eivät monin paikoin ole riittävät järjestämään suun terveydenhuollon palveluja koko väestölle. Samaan aikaan yksityisellä sektorilla on vapaata kapasiteettia. Aikuisväestön suun terveydenhuollon palveluista noin puolet tuotetaan julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.

Hyvä ja toimiva palveluseteli täyttää Hammaslääkäriliiton mielestä seuraavat kriteerit:

1. Hoito yhdestä paikasta

Potilaan kannalta on edullista, että potilas saa mahdollisimman ison osan hoidosta samasta paikasta. Tämä on myös järjestäjän etu. Siksi palvelusetelillä on järkevää tarjota laajoja kokonaisuuksia yksittäisten toimenpiteiden sijaan.

2. Toimiva korvausrakenne

Toimiva korvausrakenne edellyttää, että palveluntuottaja saa riittävän korvauksen tekemästään työstä. Sekä järjestäjän että tuottajan kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto lienee toimenpidekohtainen palveluseteli tai näiden yhdistelmä.  
 
Palvelusetelin arvon täytyy palvelusetelilain mukaan olla kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Palvelusetelin arvon kohtuullisuuden arvioiminen edellyttää kunnan omien kustannusten selvittämistä.

3. Vapaa hinnoittelu

Kunta on saattanut asettaa palvelusetelillä tuotettaville palveluille enimmäishinnan. Enimmäishinta vaikeuttaa palveluntuottajien työtä. Palvelusetelitoiminta ei ole tuottavaa, mikäli enimmäishinta ei ole riittävällä tasolla. Palvelusetelijärjestelyssä olisikin tärkeää, että palveluntuottaja saisi vapaasti hinnoitella palvelunsa.

4. Potilaiden selkeä ohjeistus

Jotta palvelusetelijärjestely olisi toimiva, potilaalla täytyy olla riittävä informaatio palvelusetelin käyttämiseksi. Potilasohjeiden tulee olla selkeät ja helposti saatavilla.

Jokainen käyttämätön palveluseteli tarkoittaa järjestelmään käytetyn resurssin menemistä hukkaan.

5. Luottamus osapuolten kesken

Palvelusetelijärjestelyissä valvonta on etukäteistä. Järjestäjä hyväksyy palvelusetelijärjestelyyn osallistuvat palveluntuottajat. Järjestäjä myös hyväksyy etukäteen hoitosuunnitelmiin tehtävät lisäykset.

Siirtyminen jälkikäteiseen poikkeamiin puuttumiseen voisi vapauttaa järjestäjän resursseja etukäteisestä hyväksymisestä. Tämä edellyttää luottamusta siihen, että annettu hoito on lähtökohtaisesti asianmukaista.

6. Toimivat tietojärjestelmät

Potilastietojen kirjaamiseen menee palvelusetelipotilaiden kohdalla huomattavasti enemmän aikaa kuin muiden potilaiden kohdalla. Tietojärjestelmien olisi mahdollistettava yksinkertainen tiedonkulku järjestäjän ja tuottajan välillä. Päällekkäisiä kirjauksia ei pitäisi joutua tekemään.

Palvelusetelijärjestelyissä olisi oltava valtakunnallinen, kaikille yhteinen tietojärjestelmä.

7. Yhteiset toimintatavat

Valtakunnalliset, yhteiset toimintatavat helpottaisivat palveluseteleiden käyttöönottoa ja käyttöä. Toimintatavat helpottaisivat myös palveluntuottajien osallistumista eri hyvinvointialueiden palvelusetelijärjestelyihin osallistumiseen. Tavoitteena tulisi olla mm. järjestelyiden hallinnollisen taakan keventäminen.

8. Yksityisen ja julkisen yhteistyö

Hyvä palveluseteli vaatii toimiakseen hyvää yhteistyötä julkisen ja yksityisen suun terveydenhuollon välillä. Keskustelun ja vuorovaikutuksen avoimuus sektoreiden välillä jo setelitoiminnan suunnitteluvaiheesta antaa mahdollisuuden toimivan järjestelmän luomiseksi.