Riittävä määrä täydennyskoulutusta

Täydennyskoulutusasetuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulee voida osallistua riittävästi ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään oman alansa täydennyskoulutukseen. Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että täydennyskoulutuksen määrä on riittävä osaamistarpeiden, täydennyskoulutuksen tavoitteiden ja laadun edellytysten varmistamiseksi. 

Asetuksen perustelumuistion mukaan täydennyskoulutuksen riittävä määrä riippuu esimerkiksi henkilöstön ja eri ammattiryhmien tarpeista sekä tehtävien ja toimenkuvien sisällöstä, vaativuudesta ja niihin kohdistuvista mahdollisista muutoksista. Täydennyskoulutuksen riittävää määrää voidaan esimerkiksi arvioida suhteessa koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävään asiakas- ja potilasturvallisuusosaamiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuteen sekä täydennyskoulutussuunnitelmien mukaisten osaamis- ja kehittymistarpeiden toteutumiseen.

Asetuksessa viitataan oman alan täydennyskoulutukseen, mutta tällä ei rajata täydennyskoulutuksen sisältöä ja toteuttamista tiukasti ammattiryhmäkohtaiseen koulutukseen. Sama täydennyskoulutus voi koskettaa erilaisia ammattiryhmiä ja työnkuvia. Lisäksi on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämät yhteiset osaamistarpeet. Oman alan täydennyskoulutusta arvioitaessa keskeisessä roolissa ovat henkilöstön ammatillista osaamista sekä työn sisältöä ja vaativuutta koskevat koulutus- ja osaamistarpeet.

Täydennyskoulutusasetus koskee hyvinvointialueiden henkilöstöä ja henkilöstöä yksityisellä palvelutuottajalla, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja. Kaikkia hammaslääkäreitä säätelevät täydennyskoulutuksen osalta laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja säteilylaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettu laki säätelee palveluntuottajia. Lainsäädäntöä on avattu tarkemmin Etiikka ja säädökset oikeuttavat ja velvoittavat -kohdassa.

Järjestämislain esitöiden mukaisesti täydennyskoulutuksen rahoitusvastuu on työnantajalla. Silloin kun palveluja ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, sillä on rahoitusvastuu henkilökuntansa täydennyskoulutuksesta. Verotuskäytännössä vähennyskelpoisina on pidetty koulutusmenoja, jotka ovat aiheutuneet verovelvollisen työtehtävässä tarvittavan ammattitaidon ylläpitämisestä tai täydentämisestä.

Lähteet:

Eduskunta, 2024: HE 241/2020 vp https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_241+2020.aspx

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230741 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2024/20240057

Asetuksen perustelumuistio: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/93af2c31-fbd0-48d1-9697-ddb688d3d667/6dd694e0-a68c-4426-9865-8c37a6ac93ad/MUISTIO_20240320132006.pdf

Säteilylaki, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180859

Vero: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/tulonhankkimismenot/op…