Tiedote: Suun terveydenhuollon palveluista päätetään hyvinvointialueilla
Uusilla hyvinvointialueilla päätetään jatkossa, miten asukkaiden suun terveydenhuollon palvelut järjestetään. Avainkysymys on, miten tarvittavat palvelut saadaan turvattua ihmisille. Tilanne on haastava, sillä nykyisetkään resurssit eivät ole enää vuosiin riittäneet suomalaisten suunterveyden hoitoon. Alueilla tarvitaan nyt uusia ratkaisuja, yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä lisää resursseja, muistuttaa Hammaslääkäriliitto. Hyvä suunterveys on osa kansanterveyttä, ennaltaehkäisyä ja syrjäytymisen torjuntaa.
Suun terveydenhuollon perus- ja erikoistason palvelut siirtyvät sote-uudistuksessa kunnilta hyvinvointialueille muun sosiaali- ja terveydenhuollon mukana.
– Aluevaltuutetut päättävät esimerkiksi, missä hammashoidon palvelut sijaitsevat, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitä ostetaan yksityisiltä tuottajilta sekä miten palvelut resursoidaan ja miten valtiolta tuleva rahoitus jaetaan suun terveydenhuollon ja muiden sote-palvelujen välillä, kertoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Alueet vastaavat palvelunjärjestäjinä siitä, että väestö saa tarvittavat suun terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan, laadukkaasti ja turvallisesti.
Joka vuosi noin kolme miljoonaa suomalaista käyttää suun terveydenhuollon palveluja. Jokainen tarvitsee hammashoitoa säännöllisesti läpi elämän. Aikuisista noin miljoona käy hoidossa terveyskeskuksissa ja miljoona yksityisvastaanotoilla. Lisäksi noin miljoona lasta ja nuorta hoidetaan vuosittain julkisella sektorilla.
Virtomaan muistuttaa, että palvelujen käyttö on meillä yhä muita Pohjoismaita jäljessä. Suun ja hampaiden tulehdukset ovat väestössä hyvin yleisiä.
– Tilanne on erittäin haastava, sillä nykyisetkään resurssit eivät ole enää vuosiin riittäneet suomalaisten suunterveyden hoitoon. Alueilla tarvitaan nyt uusia ratkaisuja ja yhteistä kehittämistä sekä lisää resursseja palvelujen järjestämiseen.
Yksityiset tuottajat tarvitaan mukaan
Hyvinvointialueet voivat tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvia suun terveydenhuollon palveluita itse tai hankkia niitä yksityisiltä tuottajilta.
– Asukkaiden hoitamiseen ja koronakriisin pidentämien jonojen purkuun tarvitaan kaikki hammaslääkärit sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Ilman yksityisiä ammatinharjoittajia ja yrittäjiä ei asukkaiden suita saada hoidettua. Pitää kehittää sujuvia hoitoprosesseja ja yhteistyötä sektorien välillä sekä lisätä resursseja, korostaa Virtomaa.
Yksityinen sektori voi hyvinvointialueilla lain mukaan tuottaa osan julkisista palveluista kuten tähänkin asti ja tuottajat voivat tehdä sopimuksia alueen kanssa samaan tapaan kuin aiemmin kuntien. Ostopalveluita ja palveluseteleitä voidaan käyttää myös jatkossa.
Hoitotakuun kiristämistä ei voida toteuttaa jo ennestään kuormittuneen terveyskeskushenkilöstön kustannuksella. Hoitotakuun toteuttaminen vaatii Virtomaan mukaan yksityissektorin resurssien parempaa hyödyntämistä esimerkiksi kehittämällä nykyistä toimivampia palvelusetelimalleja.
– Hyvä suunterveys on osa kansanterveyttä, ennaltaehkäisyä ja syrjäytymisen torjuntaa. Riittävät ja oikea-aikaiset palvelut tuovat alueille ja asukkaille sekä terveyttä että kustannussäästöjä. Suun terveydenhuolto on ihmisille tärkeä lähipalvelu, joka lisää hyvinvointia.
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), @email
Suunterveyden puolesta – Hammaslääkäriliiton aluevaalitavoitteet 2022
