Työnjako tuo vastuuta

Jokainen vastaa tekemästään työstä

Jokainen terveydenhuollon ammattihenkilö on ensisijaisesti vastuussa tekemistään toimenpiteistä. Vastuuta ei voi siirtää toiselle henkilölle, ei myöskään esihenkilölle.

Työnantajalla on työjohdollinen vastuu tehtävänjaosta, toiminnan lainmukaisuudesta ja toiminnan valvomisesta.

Työnjaon muuttaminen

Työnjaosta tulee sopia kirjallisesti työpaikoilla. "Kun terveydenhuollon ammattihenkilölle siirretään tehtäviä, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat jonkin toisen terveydenhuollon ammattihenkilöryhmän tehtäviin tai jotka eivät kuulu työntekijän ammatilliseen koulutukseen, terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö edellyttää, että osaaminen on varmistettava ja tehtäväsiirroista on tehtävä kirjallinen päätös (ks. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994)." (Hukkanen E ja Vallimies-Patomäki M. Yhteistyö ja työnjako hoitoon pääsyn turvaamisessa. STM:n selvityksiä 2005:21 s.12-13)

Kirjallinen lupa on osoitus, että koulutus, kokemus ja tosiasiallinen osaaminen on varmistettu. Potilasturvallisuuden sekä potilaan, työntekijän ja työnantajan oikeusturvan kannalta työnjaosta on hyvä sopia kirjallisesti.

Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarve katsotaan aina työntekijäkohtaisesti. Tehtävien ja työnjaon muutoksen laajuudesta ja osaamisen kehittämisen tarpeesta riippuen voidaan osaamista lisätä

• työssä oppimisen keinoilla
• työpaikkakoulutuksena annettavana perehdytyksenä
• ammatillisella täydennyskoulutuksella (lyhyt- tai pitkäkestoinen)
• ammatillisella jatkokoulutuksella aina uudelleenkoulutukseen asti.

Osaamisen varmistaminen

Työtä jaettaessa on varmistettava ammattihenkilön osaamisen riittävyys, jotta potilasturvallisuus toteutuu.

Työnantaja, ensisijaisesti esimies, vastaa siitä, että henkilöstöä käytetään niihin tehtäviin, joihin kunkin ammattitaito ja kokemus riittävät. Vaadittua osaamista voidaan tarvittaessa varmistaa mm. työpaikalla annettavin näytöin.

Laadunvarmistus

Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). ”Hyvälaatuinen terveydenhuolto käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, tuhlaamatta, korkeatasoisesti ja eniten hoitoa tai ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitsevien terveystarpeisiin.” (KT Terveydenhuollon laatuopas 2011, s. 8) Laatu, potilasturvallisuus, ammattilaisten osaamisen ja sen varmistamien on keskeisessä asemassa terveydenhuollossa. Hyvä perehdyttäminen työtehtäviin ja työyhteisön tapoihin on laadunvarmistusta. Perehdyttämisestä vastuussa on esihenkilö.

Työn vaativuus muuttuu työtä jaettaessa

Työtä jaettaessa työn vaativuus muuttuu kaikilla ammattiryhmillä niin hammaslääkäreillä, suuhygienisteillä kuin hammashoitajillakin. Työnjaon vaikutuksista tulisi keskustella samassa yhteydessä kuin keskustellaan työnjaosta.

Työpaikan yhteinen näkemys työnjaosta

Työpaikoilla työnjaosta ja vastuista tulee olla yhteinen näkemys. Yhteistoiminta työnjakoa tehtäessä on edellytys työnjaon onnistumiselle. Jokaisen työntekijä tulee olla selvillä tehtäväkokonaisuuksistaan ja siitä, mistä hän vastaa. Esihenkilön vastuulla on, että muuttuneet tehtävät ja työnjako käydään läpi sekä koko työyhteisön kanssa, että jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisesti, jos työntekijän työtehtävä muuttuu.

Työpaikoilla pitää sopia konsultaatiokäytännöistä sekä olla riittävä ohjeistus työnjaosta.

Työnantajan vastuu ja velvollisuus

"Henkilöstön johtaminen on onnistunutta, kun perustehtävät ja roolitukset ovat kirkkaita ja kaikki toimivat kohti yhteisesti määriteltyjä tavoitteita toisiaan arvostaen. Jokaisella henkilöllä tulee olla selkeä käsitys omasta tehtävästään osana kokonaisuutta." (Uudistuva johtaminen, KT, 2020) 

Työnantaja päättää ja vastaa toimintayksikön toiminnasta, työvoiman käytöstä ja tehtävien jakamisesta. ”Terveydenhuollon tulevaisuutta leimaavat lisääntyvä palveluiden kysyntä ja tuottavauusvaatimukset sekä kysymys henkilöstön riittävyydestä.” Osaamisen ja henkilöstöresurssien täysimääräinen käyttö vaativat työn uudelleen järjestelyjä. (Toimivaa työnjakoa, KT, 2016)

”Hyvä johtaminen on vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa esimiehen ja tiimin jäsenten kesken” (KT Kuntatyönantajat: Johtajuutta kehittämään! Helsinki 2016) Esihenkilön tehtävänä on oppimista ja kehittämistä edistävän ilmapiirin luominen, jolloin mahdollistetaan jokapäiväisen työn tekeminen sekä työn kehittäminen. Kun työtä jaetaan johdon ja esimiesten muutosjohtamisella on merkittävä rooli muutoksen onnistumisessa.

Yhteistoiminta työnjakoa tehtäessä on edellytys työnjaon onnistumiselle. Yhteistoimintaa ovat:

• henkilöstön kuuleminen
• asioiden perusteiden selvittäminen ja vaikutusten läpikäyminen
• työntekijöille mahdollisuus esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja ja niiden läpikäyminen
• neuvottelu yksimielisyyden saavuttamiseksi

Työnantajan on muistettava ainakin seuraavat asiat työnjakoa tehtäessä:

• Riittävän ammattitaidon ja osaamisen varmistaminen
• Peruskoulutukseen sisältymättömien tehtävien osalta lisäkoulutuksen antamien sekä mahdollisuus osallistua koulutukseen.
• Työnjaosta kirjallisesti sopiminen
• Potilasturvallisuuden varmistaminen ja tarvittaessa työntekijän taitojen testaaminen
• Henkilöstön kuuleminen
• Resurssien vähyys ei saa olla yksinään syynä tehtävien siirtämisessä ammattiryhmältä toiselle
• Palkkauksen tulee vastata työn vaativuutta