Hoidon tarpeen arvioinnista hoidon toteutukseen
Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen terveyden- ja sairaanhoitoon (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992). Lisäksi terveydenhuollon palveluiden on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisesti järjestettyjä (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Hyvällä työnjaolla saadaan toimiva hoitoketju potilaalle ja vältytään turhalta ja päällekkäiseltä työltä. Hoitosuunnitelma ja selkeät potilasasiakirjamerkinnät mahdollistavat työnjaon toimivuuden.
Erilaisia malleja mietittäessä ja suunniteltaessa täytyy huomioida potilaat ja heidän roolinsa hoitoketjussa. Potilaan kokonaishoidon koordinointi on tärkeää. Kaikille potilaille ei sovi uusilla toimintatavoilla toteutettu hammashoito, jossa potilaan hoitoa jaetaan monen ammattilaisen kesken (esim. monihuonemallit ja kerralla kuntoon -mallit). On tärkeä kyetä tunnistamaan potilaat, joiden hoito tulisi toteuttaa perinteisen toimintamallin vastaanotolla. Toimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä myös sitä, milloin työnjako on oikeasti järkevää ja milloin ei.
Hoidon tarpeen arviointi
Hoidon tarpeen arviointi on terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävä ja keskeinen osa potilaan hoitoa.
Terveydenhuoltolain 51 §:n mukaan potilaan tulee saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteys terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön sekä yksilöllinen arvio tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Valviran verkkosivuilta löytyvät tarkemmat tiedot koskien yhteyden saamista perusterveydenhuollon yksikköön ja hoidon tarpeen arviota (51 §) sekä pääsyä perusterveydenhuoltoon kuuluvaan suun terveydenhuoltoon (51 b §) (Hoitoon pääsy | Valvira).
Suun terveydenhuollossa arvion voi tehdä laillistetun ammattihenkilön lisäksi nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoidon tarpeen arvio on eri asia kuin taudinmääritys. Taudinmääritys suun terveydenhuollossa kuuluu hammaslääkärille (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 22 §).
Suun terveydenhuollossa hoidon tarpeen arvio tehdään lähes aina puhelimitse. Suun terveydenhuollossa suun hoidon tarpeen arvion tekevät yleisimmin hammashoitajat. Hoidon tarpeen arvioinnissa myös sähköiset välineet ovat kehittymässä nopeasti, esimerkiksi erilaiset viestiyhteydet, chat ja oirearviot (HE 74/2022 vp).
Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja oireiden luonne, vakavuus sekä kiireellisyys. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella arvioidaan potilaan tarvitsema hoito ja mahdolliset hoito-ohjeet. Hoidon tarpeen arvion tulos voi olla myös se, että potilas ei tarvitse hoitoa.
Potilaan tutkiminen, taudinmääritys ja hoito
Terveydenhuollon ammattihenkilölain (22 §) mukaan laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä
- tutkimuksesta,
- taudinmäärityksestä ja
- siihen liittyvästä hoidosta.
Tutkimuksen pohjalta hammaslääkäri laatii hoitosuunnitelman. Hammaslääkärin laatiman hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon voivat osallistua myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Suun terveystarkastus
Suuhygienistit ja hammashoitajat voivat tehdä suun terveystarkastuksia. Suuhygienistin tekemään suun terveystarkastukseen sisältyy suun ulkoinen tarkastus, esimerkiksi kasvot, huulet ja iho huulten ympäriltä. Suun sisäiseen tarkastukseen kuuluu mahdollisten karies-, kulumis- ja eroosiovaurioiden sekä purennan kontrollointi. Tarkastuksessa määritetään plakin sijainti ja määrä, hammaskiven esiintyminen, ientulehdus sekä ientaskujen syvyydet. Lisäksi kartoitetaan ienvetäytymät, ienhyperplasiat ja hampaiden liikkuvuus sekä tarkastetaan limakalvot, suunpohja, suulaki ja kieli. Tarkastus ei sisällä suun sairauksien diagnosointia.
Hammashoitaja tai suuhygienisti voi tehdä myös suppean suun terveystarkastuksen esimerkiksi alle kouluikäiselle tai aikaisemmin hoidossa olleelle asiakkaalle. Tällöin terveystarkastukseen kuuluu suun terveyden (ientulehdus, plakki, karies) sekä hampaiden puhkeamisen määrittäminen. Tarkastus ei sisällä suun sairauksien diagnosointia. Mikäli terveystarkastuksessa havaitaan sairauteen viittaavaa, ohjataan potilas hammaslääkärin tutkimukseen ja hoidon suunnitteluun.
Suuhygienisti voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtäväkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 23 a §).
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta toteaa, että suun terveystarkastuksiin tulee sisältyä myös yksilöllisen tarpeen mukaan kohdennettuja hammaslääkärin tekemiä suun tutkimuksia.
Myös Hyvä käytäntö Suun tutkimus- ja hoitovälin määrittäminen -konsensussuositus sekä Parodontiitin ja Karieksen Käypä hoito -suositukset ottavat kantaa ammattihenkilöiden väliseen työnjakoon suun terveydenhuollossa.
Lääkkeen määrääminen
Terveydenhuoltolain mukaan hammaslääkärillä on oikeus määrätä lääkkeitä hammaslääkinnällisiä tai hammaslääketieteellistä tarkoituksia varten. Myös lääkintölaillisten todistusten ja lausuntojen antaminen kuuluu hammaslääkärin tehtäviin. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti saa määrätä rajatusti lääkkeitä vastaanottotoimintaa varten, mikäli on käynyt siihen tarvittavan koulutuksen. Asetuksen liitteessä on kerrottu lääkkeet, joita suuhygienisti voi määrätä (STM:n asetus lääkkeenmääräämisestä, liite 3).
Röntgenlähete
Lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin on osaltaan arvioitava tutkimuksesta, toimenpiteestä tai hoidosta aiheutuvan lääketieteellisen altistuksen oikeutus. Lääketieteellisestä altistuksesta vastuussa oleva lääkäri tai hammaslääkäri vastaa tutkimuksesta, toimenpiteestä ja hoidosta aiheutuvan lääketieteellisen altistuksen oikeutuksesta ja säteilysuojelun optimoinnista sekä osaltaan tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon tulosten lääketieteellisestä arvioinnista. Vastuu edellyttää tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon laadun mukaista pätevyyttä. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava edellytetyn pätevyyden täyttymisestä. Hammasröntgenkuvauksiin ammatillisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö saa lääkärin tai hammaslääkärin ohjeiden mukaan tehdä hammasröntgenkuvauksia. Muulla säteilylle altistavan tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon suorittamiseen osallistuvalla henkilöllä tulee olla tehtävänsä mukainen koulutus ja kokemus (säteilylaki).
Hoitosuunnitelman merkitys
Potilaslain mukaan potilaalle pitää laatia hoitosuunnitelma:
| 4a§ | … Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa |
| 5§ | Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan |
| 6§ | Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. |
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista.
Potilasasiakirjat
Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä on potilasasiakirjojen laatimisvelvollisuus (16 §). Potilasasiakirjat tukevat potilaan hyvää hoitoa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä määrittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja palvelun antamiseen osallistuvan avustavan henkilön tulee kirjata asiakasasiakirjoihin asiakkaan palvelun ja potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan turvaamiseksi tarpeelliset ja riittävät tiedot (17 §). Hoidon ja palvelun toteuttamiseen osallistuneet ammattihenkilöt ja muut henkilöt on kyettävä selvittämään (28 §).
