Toimiva työnjako suun terveydenhuollossa

Suun terveydenhuollossa työnjaolla voidaan parantaa hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Samalla voidaan vähentää kustannuksia ja lisätä kaikkien ammattiryhmien työn mielekkyyttä. Työnjaon ja toiminnan terveydenhuollossa on pohjauduttava lainsäädäntöön, viranomaislinjauksiin sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin pohjautuviin suosituksiin. Palvelujen laatu ja turvallisuus ovat työnjaon kehittämisen lähtökohdat.

Hyvin suunnitellulla työnjaolla suun terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen kohdentuu potilaiden parhaaksi. Tavoitteena on potilaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus ja hoidon korkea laatu. Näiltä sivuilta löydät työnjakoon liittyvää materiaalia, joka on tehty Hammaslääkäriliiton, Suun terveydenhoidon ammattilaiset STALin ja Tehyn yhteistyönä. Sivustoa on päivitetty ajan tasalle tammikuussa 2025, ja sivustoa päivitetään mm. lainsäädännön ja viranomaisohjeiden muuttuessa.

Tässä suosituksessa termiä työnjako käytetään kuvaamaan ammattihenkilöiden välistä työnjakoa. Arjessa puhutaan usein eri ammattiryhmien välisestä tiimityöstä ja moniammatillisesta tiimityöstä.

Työnjaon lähtökohtana on, että eri ammattiryhmät toimivat peruskoulutuksensa mukaisissa tehtävissä. Jokainen tekee oman ammattitaitonsa ja koulutuksensa mukaista työtä ja vastaa tekemästään työstä. Työnjako tuo vastuuta niin työntekijälle kuin työnantajalle. Samalla se mahdollistaa eri ammattiryhmien laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisen.

Työnjakoa voidaan toteuttaa monella tavalla. Suun terveydenhuollossa on jo pitkään hyödynnetty erikoishammaslääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajan/lähihoitajan välistä työnjakoa. Työnjako voi olla myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai organisaatioiden välistä, esimerkiksi kun suun terveydenhuollon ammattihenkilö toimii osana moniammatillista tiimiä.

Työnjako vaatii työyhteisössä keskustelua, ohjeistusta ja konsultaatiomahdollisuuksien järjestämistä. Pelkkä resurssien vähyys ei saa olla peruste työnjaolle tai tehtävien siirtämiselle ammattiryhmältä toiselle. Työnjakoa koskevat ohjeet ja päätökset kannattaa dokumentoida kirjallisesti mm. oikeusturvan kannalta. Työtehtävien uudistaminen vaatii johtajilta ja esihenkilöiltä osaamista, kokonaisuuksien hallintaa ja taitoa kuunnella, sekä työntekijöiltä joustavuutta ja halua oppia uutta.

Silloin kun ammattihenkilöiden väliseen työnjakoon suunnitellaan merkittäviä muutoksia, on niitä yleensä käsiteltävä ennen päätösten tekemistä yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön välillä.

Jokaisen työntekijän tulee olla selvillä tehtäväkokonaisuuksistaan ja siitä, mistä hän vastaa. Esihenkilö vastaa siitä, että muuttuneet tehtävät ja työnjako käydään läpi koko työyhteisön kanssa ja myös jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisesti.

Hyvin toimiva työnjako lisää työhyvinvointia. Tavoitteena on, että jokainen suun terveydenhuollon ammattihenkilö voi tehdä osaamistaan vastaavaa työtä ja kehittyä työssään. Työtehtävien ja työnjaon uudistamisessa on kyse koko työyhteisön toiminnan kehittämisestä. Toimiva työnjako tehdään yhteistyössä työyhteisön kanssa. Työnjako voi lisätä työn hallinnan ja autonomian kokemuksia työssä, mikä puolestaan voi vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin.

Työnjakoa voidaan tukea myös palkkauksen keinoin. Työtehtävien edellyttämä koulutus, osaaminen, vastuu ja vaativuus ovat tekijöitä, jotka otetaan huomioon palkkauksessa virka- ja työehtosopimusten mukaan.

Hammaslääkäriliitto, STAL ja Tehy pitävät toimivaa työnjakoa välttämättömänä, jotta suun terveydenhuollon palvelut voidaan turvata koko väestölle. Järjestöt pitävät tärkeänä hyvien työnjakomallien kehittämistä, hallittua käyttöönottoa ja levittämistä. Järjestöt kannustavat jäseniään olemaan aktiivisesti mukana kehitystyössä.