Koululaisten ja nuorten suunterveys

Muista kunnolliset ateriat, napostelun välttäminen ja hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla.

Kouluvuosina lapsi alkaa itsenäistyä, ja kaveripiiri vaikuttaa myös ruokatottumuksiin. Makeisten, makeiden juomien ja muiden naposteltavien käyttö koulu- ja vapaa-aikana uhkaavat monen koululaisen ja nuoren suunterveyttä.

Viisi ateriaa päivässä

Koululaisen pitäisi päivittäin syödä aamiainen, koululounas, välipala koulussa tai kotona, päivällinen ja iltapala.

• Monipuolinen aamupala auttaa jaksamaan aamupäivän koulussa.
• Koululounaalla nautitaan lämmintä ruokaa, salaattia tai muuta lisäkettä, maitoa tai piimää ja leipää.
• Iltapäivällä koululaisen välipala sisältää leipää tai muuta viljatuotetta, kasviksia, hedelmiä tai marjoja ja maitotuotteita.
• Illan aikana syödään päivällinen ja iltapala. Kasvavan lapsen tulee saada riittävästi monipuolista ruokaa, ettei aterioiden välillä tarvitse nauttia makeaa tai muita napostelutuotteita.

Paras janojuoma on vesi

Nesteitä on tarpeen juoda päivittäin noin 1–1,5 litraa. Useimmilla ihmisillä nesteen tarve tulee tyydytetyksi, kun he juovat janon mukaisesti. Janojuomaksi suositellaan vettä.

Ruokajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa tai piimää tai vettä. Täysmehuja ja/tai tuoremehuja voi nauttia yhden lasillisen päivässä aterian yhteydessä.

Virvoitusjuomat, light-juomat, urheilu- ja energiajuomat, useimmat makuvedet, täysmehut ja marjamehut aiheuttavat eroosiota eli hammaskiilteen syöpymistä. Sokeria sisältävät juomat aiheuttavat hampaiden reikiintymistä.

Syö ksylitolia, älä karkkia

Ksylitolia kannattaa käyttää säännöllisesti 3–5 kertaa, yhteensä 5 g päivässä. Ksylitoli vaikuttaa edullisesti nimenomaan puhkeaviin hampaisiin.

Makeisia ei pitäisi syödä joka päivä. Karkkipäivä kerran viikossa on hyvä tapa, mutta silloinkin karkit pitäisi nauttia herkkuhetkenä heti aterian jälkeen eikä pitkin päivää napostellen. Ja lopuksi vielä ksylitolia.

Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä

Hampaat harjataan fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Katso Puhtaat hampaat -sivuston video.

Eri-ikäisille ja -kokoisille lapsille ja nuorille on olemassa omia hammasharjoja. Viimeistään yläkouluun mentäessä kannattaa alkaa käyttää aikuisten hammasharjaa.

Hammasharjan tulee olla pehmeäharjaksinen ja sen harjaspään riittävän pieni. Myös sähköhammasharja sopii koululaisille.

Osittain puhjenneiden hampaiden pinnat saa puhtaiksi ns. sooloharjalla, jossa on pieni tupsupää.

Hammasvälien puhdistus hammaslangalla tai harjatikulla tulee aloittaa noin 10–12-vuotiaana. Tässä iässä sopivin väline hammasvälien puhdistukseen on yleensä hammaslanka.

Koululaisille käy tavallinen aikuisten fluorihammastahna. Suositus on kahdesti päivässä 2 cm:n kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm (parts per million).

Kouluikäisille ei suositella erikoistahnoja (esim. valkaisevia tai hammaskiven muodostusta ehkäiseviä tahnoja). Jos omaa vahvan taipumuksen saada kipeitä limakalvorakkuloita eli aftoja, natriumlauryylisulfaattia sisältämätön tahna voi vähentää aftojen esiintyvyyttä.

Suun terveydenhuollon ammattilaiset ohjeistavat, jos koululainen tarvitsee hammastahnan lisäksi muita fluoridivalmisteita, kuten imeskeltäviä fluoriditabletteja ja purskutteluliuoksia.

Vielä alakoulun ensimmäisillä luokilla koululainen tarvitsee vanhempien apua harjauksessa tai ainakin harjaustuloksen tarkistamista.

Hampaiden reikiintyminen

Vastapuhjenneet hampaat ovat alttiita reikiintymiselle.

Reiät muodostuvat helpoimmin paikkoihin, jotka on hankala puhdistaa ja joihin voi pitemmän ajan kuluessa kertyä paksusti plakkia, kuten hampaiden purupinnoille, ienrajoihin ja hammasväleihin. Myös oikomislaitteet keräävät helposti plakkia, jonka poistaminen vaatii suurta huolellisuutta.

Hampaiden kiinnityskudossairaudet

Riittämättömän suuhygienian vuoksi monilla koululaisilla on myös ientulehdusta. Myös hammaskiveä voi muodostua jo kouluiässä.

Urheillessa kannattaa käyttää hammassuojia hammastapaturmien ehkäisemiseksi.

Suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa

Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta vuonna 2010 annetun asetuksen mukaan suun terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. luokkien oppilaille. Lisäksi terveystarkastuksia voidaan tehdä välivuosina yksilöllisen tarpeen mukaan.

Lähde: Honkala S, Heikka H, Heikkinen AM, Helenius-Hietala J, Sirviö K. Terve suu. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2020, s. 157–167.