Neuvottelu-ABC

Tutustu työmarkkinaneuvottelujen peruskäsitteisiin.

Mikä on Kunnallinen Lääkärisopimus?

Kunnallisessa Lääkärisopimuksessa (LS) on sovittu kuntasektorilla esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja eläinlääkintätehtävissä työskentelevien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien virka- ja työsuhteen ehdoista. Lääkärisopimuksessa sovitaan myös siitä, missä asioissa sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).

Keväällä 2022 neuvoteltavaa Lääkärisopimusta tullaan aluksi soveltamaan myös uusilla hyvinvointialueilla. Seuraavalla kierroksella neuvotellaan ensimmäisestä Hyvinvointialueiden lääkärisopimuksesta, jonka kehittämistä jatketaan heti tämän kevään kierroksen jälkeen.

Kuka neuvottelee?

Lääkärisopimuksesta neuvottelevat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (entinen KT Kuntatyönantajat) ja Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö (LNJ). Kaikki LNJ:n jäsenjärjestöt eli Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto osallistuvat neuvotteluihin. Hammaslääkäriliitosta neuvotteluihin osallistuvat neuvottelupäällikkö Lotta Lax, varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo ja erikoistutkija Jaakko Koivumäki.

Mikä on Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö?

Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö (LNJ) on entiseltä nimeltään Lääkärikartelli. Se on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien yhteinen neuvottelujärjestö, joka hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa. Sen toiminnasta vastaavat Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto.

LNJ on Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäsen. Järjestön myötä lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit saivat 90-luvulla oman Lääkärisopimuksen sekä oikeuden neuvotella julkisen sektorin virkasuhteen ehdoista kuntatyönantajan kanssa.

Neuvottelutoiminta on LNJ:n varsinainen tehtävä. Lisäksi kunnallisten luottamusmieskoulutusten järjestäminen kuuluu LNJ:lle. LNJ on myös tiedonjako- ja yhteistyöfoorumi, joka hallinnoi puhelinreseptipalkkioita hoitavaa järjestelmää.

Mikä on JUKO?

Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän. Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä JUKO on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. LNJ on yksi JUKOn jäsenyhdistyksistä.

Kuka päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä?

Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton päätöksentekijät hyväksyvät neuvottelutulokset omalta osaltaan. Lääkärisopimuksen hyväksyy tai hylkää LNJ:n hallitus, jossa Hammaslääkäriliitolla on kaksi edustajaa. JUKOn hallitus vahvistaa päätöksellään myös Lääkärisopimuksen hyväksymisen ja sopimus allekirjoitetaan JUKOn nimissä.

Mitä tarkoittaa sopimuksen kustannusvaikutus?

Virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten muutosten todellisia kustannuksia työnantajalle. Laadullisia muutoksia voivat olla esimerkiksi työaikaa tai vuosilomaa koskeviin määräyksiin tehtävät muutokset. Niistä ja palkankorotuksista muodostuu kustannusten kokonaisvaikutus.

Mitä eroa on palkankorotuksella ja sen kustannusvaikutuksella?

Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan joko tarkasta palkankorotuksesta tiettyihin palkanosiin tai korotuserän kustannusvaikutuksesta. Hammaslääkäreillä yleiskorotuksen kustannusvaikutus voi olla matalampi kuin itse palkankorotus. Tämä johtuu siitä, että yleiskorotus ei yleensä korota suoriteperusteisia palkanosia, kuten toimenpide- ja käyntipalkkioita.