Hammaslääkärin työn voimavarat suojaavat muutoksessa, mutta julkisen sektorin kehitys huolestuttaa

Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään hammaslääkärien työoloja ja työhyvinvointia.

Vuoden 2023 tulosten mukaan työhön liittyvät muutokset oli kokenut oman työn kannalta suuriksi viimeisen 12 kuukauden aikana 62 % julkisella puolen hammaslääkäreistä, kun yksityisellä puolella vastaava osuus oli noin puolet pienempi (30 %). Tapahtuneiden muutosten laadun oman työn kannalta arvioi enimmäkseen kielteisiksi 44 % julkisen puolen ja 25 % yksityisen puolen vastaajista. Vastaavasti tapahtuneiden muutosten laadun oman työn kannalta arvioi enimmäkseen myönteisiksi 26 % julkisen puolen ja 46 % yksityisen puolen vastaajista.

Julkisen sektorin hammaslääkäreistä 20 % koki saaneensa olla riittävästi mukana työtä koskevien muutosten suunnittelussa, kun vastaava osuus yksityisellä sektorilla oli 54 %.

– Kaikilla työpaikoilla hammaslääkärit on tärkeää ottaa mukaan työtä koskevien muutosten suunnitteluun ja kehittää siihen tarvittaessa uusia keinoja, kommentoi Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Hammaslääkärien työkuormitusta julkisella sektorilla on Virtomaan mukaan lisännyt erityisesti korona-ajan synnyttämä hoitovelka, joka näkyy yhä hoitojonoissa sekä vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden haastava resurssitilanne.

Työn voimavarat samoja molemmilla sektoreilla 

Useimmat hammaslääkärin työn voimavarat ovat tulosten mukaan samanlaisia työpaikasta riippumatta. Julkisella koetaan kuitenkin enemmän työn vaatimuksia, etenkin työn määrällistä kuormittavuutta kuin yksityisellä sektorilla.

Tärkeimpiä voimavaroja hammaslääkärien työn imulle eli tarmokkuudelle, omistautumiselle ja uppoutumiselle työssä ovat työn arvostus, työn kehittävyys ja monipuolisuus, myönteiset potilaskontaktit ja työn tulosten näkeminen. Samat asiat suojaavat myös työuupumukselta.

Vastaavasti työuupumukselle altistavia työn vaatimuksia ovat erityisesti tunnetyön ristiriidat, työn epävarmuus ja laadullinen kuormittavuus, työn määrälliset vaatimukset ja vähäiseksi koettu autonomia työssä. 

Terveydenhuollon isojen muutosten keskellä hammaslääkärit kokevat tutkimuksen mukaan edelleen paljon työnimua työskentelypaikasta riippumatta ja työhön sitoutuminen on säilynyt vahvana. Toisaalta kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus koskee erityisesti julkisella sektorilla toimivia (20 %:lla työuupumusoireita).

– Hammaslääkärin työssä yhdistyy harvinaisella tavalla käsityöläisyys vaativaan tietotyöosaamiseen ja ihmisten kohtaamistaitoihin, ja lisäksi monet muutokset erityisesti julkisella sektorilla ovat ravistelleet alaa 2000-luvulla. Tämä näkyy hammaslääkärien suomalaisia työntekijöitä keskimääräistä korkeampana työn imuna, mutta myös työuupumuksena erityisesti julkisella sektorilla, sanoo suomalaisten hammaslääkärien työhyvinvointia jo 20 vuotta tutkinut tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

– Hammaslääkärin ammatista pidetään ja sitä arvostetaan. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on myös yksi ratkaisu tekijäpulaan ja palvelujen saatavuuden parantamiseen. Lisäksi työhyvinvointi tukee osaltaan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, sanoo Virtomaa.

Lisätietoja:

Hammaslääkäriliitto, toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), @email

Työterveyslaitos, tutkimusprofessori Jari Hakanen, p. 040 562 5433, @email

Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa - 20-vuotisseurantatutkimus:

• Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään laajasti hammaslääkärien työoloja ja työhyvinvointia. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan asioiden kehittymistä viimeisen 20 vuoden aikana.
• Vuonna 2023 toteutettiin kuudes Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa -tutkimus, jonka aiemmat kyselyt on toteutettu vuosina 2003, 2006, 2010, 2014 ja 2019.
• Vuoden 2023 kyselylinkki lähetettiin sähköpostilla Hammaslääkäriliiton jäsenille (4212 henkilöä). Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa digitaalisesti. Vastausaikaa oli 6.2.-12.3.2023. Vastauksia tuli 1696 osallistujalta ja vastausprosentti oli 40 %.
• Vastaajista 65 % työskenteli julkisella sektorilla ja 35 % yksityisellä sektorilla (päätyön sektori).
• Vastaajien keski-ikä oli 48,5 vuotta ja työvuosia keskimäärin 20,5 vuotta. Sukupuoli: naisia 75,6 % ja miehiä 23,9 %.
• Työterveyslaitoksen tutkimusraportti valmistuu myöhemmin vuoden 2023 aikana. Tutkimustuloksia esitellään raportin valmistuttua tarkemmin myös Hammaslääkäriliiton sivuilla ja Hammaslääkärilehdessä sekä ja Hammaslääkäriliiton tilaisuuksissa.