Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto: Väestön hoidon tarpeet kasvavat – useiden erikoisalojen osaajavajaus on ratkaistava

Jotta voidaan vastata kasvavaan erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarpeeseen, on riittämätön valtion koulutusrahoitus korjattava viipymättä tasolle, joka vastaa koulutuksen todellisia kustannuksia. Samalla on hyödynnettävä kaikki laadukkaat koulutustahot ja kasvatettava sekä alueellisia että tiettyjen erikoisalojen vetovoimatekijöitä. Erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarpeen arvioidaan kasvavan muun muassa väestön ikääntymisen ja lääketieteen kehityksen vuoksi. Osalla erikoisaloista osaajavajaus uhkaa muodostua kriittiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on valmistellut mallin, jolla erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden koulutustarvetta voidaan arvioida sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.

Mallin ja sen tietopohjan esittelevän raportin* mukaan erikoislääkärikoulutusta tulee lisätä seuraavilla aloilla: kaikki psykiatrian alat, kaikki ns. diagnostiset alat, sisätaudit ja sisätautialat paitsi kardiologia, akuuttilääketiede, anestesiologia, fysiatria, keuhkosairaudet, neurologia ja yleislääketiede.

Erikoishammaslääkärikoulutusta puolestaan tulee lisätä kariologian ja endodontian, lasten hammashoidon, parodontologian, oikomishoidon ja terveydenhuollon aloilla.

Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto painottavat, että valtakunnallista tai alueellista erikoisalojen osaajapulaa ei voida ratkaista yksin lisäämällä erikoistumiskoulutusta, vaan eri keinoja tulee hyödyntää laaja-alaisesti.

Keskeinen ongelma ovat todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen jääneet valtion koulutuskorvaukset**. Tulevassa hallitusohjelmassa koulutusrahoituksen tasoa tuleekin nostaa merkittävästi.

Lisäksi tarvitsemme kaikki laatukriteerit täyttävät koulutustahot – mukaan lukien yksityisen ja kolmannen sektorin – jotta arvioitua tarvetta vastaava määrä erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä voidaan kouluttaa.

On myös tärkeää panostaa eri erikoisalojen näkyvyyteen jo perusopinnoissa sekä erikoisalojen vetovoimaan työmarkkinoilla. Kokeneiden erikoislääkärien ja -hammaslääkärien pysymistä työelämässä ja kouluttajina tulee tukea. Etenkin erikoishammaslääkärikoulutuksessa keskeinen ongelma on kouluttajien ja koulutuspaikkojen puute.

Koulutustarvetta ja -määrää on arvioitava ja ohjattava

Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto pitävät koulutustarveraporttia ja mallia tulevan koulutustarpeen arviointiin erittäin tärkeänä avauksena.

– Koulutustarvearviota tulee päivittää vuosittain uuden tiedon pohjalta ja toimintaympäristön muuttuessa. Hyvinvointialueiden on suunniteltava toimintansa niin, että koulutukselle varataan riittävästi aikaa, toteaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.

On tärkeää, että yliopistot ja koko palvelujärjestelmä sitoutuvat koulutusmäärien ohjaukseen. Ilmeistä on, että raportin ehdotusten toteuttamiseksi tarvitaan lisäresursseja.

– Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksemme laatu sekä perus- että erikoistumiskoulutuksen osalta on varmistettava riittävillä resursseilla, jotta valmiudet työelämään ovat kunnossa, korostaa Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo.

Lue lisää:

*Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ja koulutustarve vuoteen 2035, STM 2022:21

**Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta maksettavien koulutuskorvausten käytön selvitys ja ehdotuksia korvausjärjestelmän kehittämisestä, STM 2022:16

Lisätietoja:

Koulutuspäällikkö Sami Heistaro
Suomen Lääkäriliitto
@email
p. 040 9052800

Varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo
Suomen Hammaslääkäriliitto
@email
p. 0400 378 484