Tiedote: Kela-korvausten poisto heikentäisi suun terveydenhuollon palveluja

Suun terveydenhuollossa julkisia hoitoresursseja ei ole mitoitettu koko väestön hoitamiseen. Aikuisväestön palveluista noin puolet tuotetaan yksityisesti. Kela-korvaus on julkiselle taholle kustannustehokas tapa parantaa hoidon saatavuutta. Yksityisessä hammashoidossa potilaan maksuosuus on nykyisellä korvaustasolla noin 85 %.

Silti Kela-korvausten luonteesta nousee välillä esille virheellisiä käsityksiä. Yksi esimerkki on Vasemmistoliiton Jussi Saramon taannoinen heitto yksityisen hoidon Kela-korvauksista luopumista (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007984296.html). Opetusministeri Saramo kuvasi korvauksen tukena yksityisille terveydenhuollon toimijoille. Näkemys on virheellinen. Kela-korvaukset ovat tukea hoidon saajalle siitä maksusta, minkä hän maksaa yksityiselle hoidon tuottajalle.  

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia hyödynnetään kaikissa tuloluokissa. On selvä, että korvauksen merkitys kasvaa, mitä alempiin tuloluokkiin mennään. Korvausten poistaminen olisikin haitallisinta nimenomaan pienituloisille. Toisaalta korvauksen nostaminen helpottaisi suhteessa eniten juuri näitä ihmisiä.

Kela-korvausten poisto johtaisi julkisen terveydenhuollon hoitotaakan kasvamiseen, terveydenhuollon kulujen lisääntymiseen, hoitojonojen kasvamiseen ja potilaiden eriarvoistumiseen.

Toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, Hammaslääkäriliitto
Lakimies Heikki Kuusela, Hammaslääkäriliitto