Tiedote: Suun terveydenhuollon resurssipula näkyy monella hyvinvointialueella

Suun terveydenhuollon palvelujen resurssipula näkyy useilla hyvinvointialueilla. Terveyskeskusten työvoimatilanne on suun terveydenhuollossa monin paikoin vaikeutunut. Osalla alueista on pulaa sekä hammaslääkärivakansseista ja hakijoista että hammashoitajista ja suuhygienisteistä. Toisaalta alueiden välillä on isoja eroja. Samaan aikaan yksityishammaslääkärit voisivat monin paikoin hoitaa nykyistä enemmän potilaita. Tiedot selviävät juuri valmistuneesta hammaslääkärien työvoimaselvityksestä.

Terveyskeskusten hammaslääkärivaje kasvoi työvoimaselvityksen mukaan 9,3 prosenttiin vuonna 2022. Määrä vastaa yhteensä 184:ää hammaslääkärin vakanssia. Vaje tarkoittaa, että avoinna olevaan työpaikkaan ei ole saatu rekrytoitua vakituista hammaslääkäriä, sijaista tai vuokratyöntekijää.

Täyttämättä jääneiden terveyskeskushammaslääkärin työpaikkojen määrä alkoi kasvaa vuonna 2021, jolloin vaje oli 7,2 prosenttia. Vielä vuosina 2020 ja 2019 vaje oli noin 5 prosenttia. Suurimmillaan vaje on ollut 13,4 prosenttia vuonna 2006.

Nykyisten hyvinvointialueiden alueilla toimivien terveyskeskusten yhteenlasketussa hammaslääkärivajeessa oli tuntuvia eroja lokakuussa 2022, jolloin kysely toteutettiin. Suurin vaje oli Etelä-Savossa (25,9 %), Keski-Pohjanmaalla (24,6 %) ja Kymenlaaksossa (18,1 %). Pienimmän vajeen alueita olivat Pohjois-Savo (1,0 %), Vantaa ja Kerava (1,7 %) ja Itä-Uusimaa (2,7 %).

Samaan aikaan yksityisessä suun terveydenhuollossa voitaisiin monilla alueilla hoitaa nykyistä enemmän potilaita. Yksityisen sektorin vapaa kapasiteetti on työvoimaselvityksen mukaan kasvanut yhteensä 145 vakanssiin vuonna 2022 (127 vakanssia vuonna 2021). Yksityishammaslääkäreistä 27 prosenttia myy tällä hetkellä hoitopalveluja oman alueensa terveyskeskuksille.

Hammaslääkäriliiton ehdotukset toimivampiin palveluihin

Hammaslääkäriliitto ehdottaa ratkaisuksi suun terveydenhuollon haasteisiin useita keinoja. Tavoitteena on potilaiden, työntekijöiden ja työhyvinvoinnin sekä yhteiskunnan kannalta toimivampi järjestelmä.

– Tärkeintä on saada käyttöön yksityissektorin voimavarat hoitaa enemmän potilaita esimerkiksi korottamalla ja kohdentamalla hammashoidon Kela-korvauksia sekä kehittämällä toimivampia palvelusetelimalleja, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Hammaslääkärien koulutusmääriä ei ole Hammaslääkäriliiton mukaan tarve lisätä, sillä valmistuvien määrät kääntyvät nousuun jo 2020-luvun lopulla. Lukumäärän perusteella hammaslääkäreitä pitäisi olla riittävästi, mutta haastetta tuo osa-aikatyön kasvu. Alan ikärakenne painottuu toisaalta ruuhkavuosia eläviin alle 40-vuotiaisiin ja toisaalta yli 60-vuotiaisiin. Erikoishammaslääkäreitä tarvitaan kuitenkin jatkossa nykyistä enemmän.

Hyvä suunterveys perustuu säännöllisiin tutkimuksiin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Suun terveydenhuollossa julkiset ja yksityiset palvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Terveyskeskuksia ei ole missään vaiheessa mitoitettu koko väestön hoitoon, vaan aikuispotilaista noin puolet on hoidettu julkisella puolella ja puolet yksityisvastaanotoilla.

– Hammaslääkärit ja muu hoitohenkilökunta voivat keskittyä potilaiden hyvään hoitoon, kun resurssit, työhyvinvointi ja johtaminen ovat kaikilla suun terveydenhuollon työpaikoilla kunnossa. Virtomaa painottaa, että palvelujen tuottamiseen tarvitaan uusilla hyvinvointialueilla molempia sektoreita ja toimivaa yhteistyötä sekä lisää resursseja.

Lisätietoja:

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), @email

Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki, p. 0400 971 658, @email

Katso tulokset: Hammaslääkärien työvoimaselvityksen tulokset on julkaistu Hammaslääkäriliiton sivuilla 27.1.2023

Hammaslääkärien työvoimaselvityksellä tutkitaan terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta ja yksityishammaslääkärien tilannetta. Vuosittain tehdään kaksi kyselyä: Terveyskeskusten työvoimaselvitys (kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille) ja Yksityisen sektorin työvoimaselvitys (kysely yksityishammaslääkäreille). Tulokset kertovat terveyskeskusten hammaslääkärivakanssien täyttöasteesta hyvinvointialueittain sekä yksityishammaslääkärien vapaasta kapasiteetista eli mahdollisuudesta hoitaa nykyistä enemmän potilaita.

Hammaslääkäriliitto tekee Hammaslääkärien työvoimaselvityksen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa.

Työvoimaselvitys on tehty joka vuosi vuodesta 2005 lähtien. Työvoimaselvityksen tulokset toimivat suun terveydenhuollon virallisina tilastoina. THL julkaisee tiedot terveyskeskushammaslääkärivajeesta sairaanhoitopiireittäin Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä.