Uuden Kela-korvausmallin tulee kannustaa säännölliseen suunterveyden hoitoon
– Ehdotamme suun terveydenhuollon osalta uuden Kela-korvausmallin pohjaksi potilaan kanssa yhteisymmärryksessä laadittua hoitosuunnitelmaa ja siihen sitoutumista. Korvausmallin tulee kannustaa säännölliseen hoitoon ja painopiste siirtää tutkimukseen, ennaltaehkäisyyn ja iensairauksien hoitoon. Suun terveydenhuollon palvelujen tulee mallissa tukea elämänhallintaa ja kannustaa itsensä hoitamiseen kokonaisvaltaisesti, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Suunnitteilla oleva uusi Kela-korvausmalli olisi hallitusohjelman mukaan määräaikainen ratkaisu, jonka tavoitteena on erityisesti purkaa hyvinvointialueiden hoitojonoja.
Lisäksi hallitus päätti syksyn budjettiriihessä korottaa valittujen terveydenhuollon toimenpiteiden Kela-korvauksia vuoden 2024 alussa. Esimerkiksi suun terveydenhuollon perustutkimuksesta potilaalle maksettava Kela-korvaus noin kaksinkertaistuu 15,50 eurosta 30 euroon. Ensi vuonna tehtävien korotusten on tarkoitus olla voimassa siihen asti, kun uusi korvausmalli saadaan käyttöön.
Oikea-aikainen hoito vähentää hoidon tarvetta
Suun terveydenhuollossa tarvitaan Hammaslääkäriliiton mukaan toimivia ratkaisuja, jossa oikein suunnatulla ja ajoitetulla hoidolla voidaan vähentää hoidon tarvetta ja näin helpottaa resurssien riittävyyttä jatkossa.
– Uuden Kela-korvausmallin tulisi kannustaa väestöä säännölliseen hoitoon ja mahdollistaa pitkät hoitosuhteet, joiden on todettu vähentävän hoidon tarvetta. Mallin mahdollinen määräaikaisuus tuo kuitenkin yksityisille palveluntuottajille haasteita, miten järjestää ja kehittää palveluja kysyntää vastaavasti. Määräaikaisuus on haaste myös hoidon jatkuvuudelle, toteaa Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainier.
Potilaan saaman Kela-korvauksen tulee jatkossa olla riittävä, jotta siirtymistä hyvinvointialueen jonoista yksityissektorin palveluihin tapahtuu. Chainier muistuttaa, että uuden korvausmallin tulisi ottaa huomioon myös rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain aiheuttama eriarvoisuus esimerkiksi proteettisessa hoidossa.
– Uuden mallin suunnittelutyössä tulisi olla Kelan ja hyvinvointialueiden lisäksi mukana myös yksityisen suun terveydenhuollon asiantuntemusta. Hammaslääkäriliitto osallistuu mielellään suunnittelutyöhön, koska edustamme koko ammattikuntaa, sanoo Chainier.
Suun terveydenhuollossa julkiset ja yksityiset palvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden.
– Aikuisten suun terveydenhuollon palveluista noin puolet tuotetaan yksityisellä sektorilla. Julkisen puolen resursseja ei ole missään vaiheessa mitoitettu vastaamaan koko väestön lääketieteelisin perustein määriteltyyn hoidon tarpeeseen. Suun terveydenhuollossa yksityinen sektori ei vain täydennä julkisia palveluita, vaan on olennainen osa kokonaisuutta, Chainier korostaa.
Hyvä suunterveys perustuu säännöllisiin tutkimuksiin, suun sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä riittävään omahoitoon. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja hoitoonpääsy ovat tärkeitä sekä kansanterveyden ja -talouden että yksilön kokonaisterveyden ja elämänlaadun kannalta.
Lisätietoja:
Asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainier, p. 050 374 3392, @email
Toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), @email
