Huumeet ja suunterveys
Huumeet heikentävät suunterveyttä
Huumeiden laittomuuden takia pitkäaikaisseurantatutkimuksia ei ole saatavilla huumeiden vaikutuksesta suunterveyteen. Huumeiden käyttäjillä on usein muutoinkin haasteita elämän hallinnassa, eikä omahoitoon aina riitä motivaatiota. Lisäksi huumeiden käyttäjä voi olla hammaslääkäripelkoinen, kipukynnys voi olla alentunut, eikä hoitoon sitoutuminen ole helppoa.
On osoittautunut, että kannabis, amfetamiini ja opioidit kuivattavat suuta, mikä osaltaan altistaa suusairauksille, kuten hampaiden reikiintymiselle ja ientulehdukselle sekä parodontiitille syljen huuhtovan vaikutuksen vähentyessä. Tavallisimpia huumeiden suuvaikutuksia ovat myös hampaiden narskuttelu ja hampaiden hypersensitiivisyys eli kipuherkkyys. Huumeiden käyttö voi heikentää puolustuskykyä, jolloin infektioherkkyys voi lisääntyä.
Kannabis, yleisin huume, aiheuttaa verensokerin laskun, mikä johtaa ruokahalun kasvamiseen ja samalla makean nälkään ja naposteluun, joka voi edistää hampaiden reikiintymistä. Lisäksi on todettu kannabiksen käytön olevan yhteydessä parodontiittiin, syventyneisiin ientaskuihin ja luukatoon.
Amfetamiiniin on myös liitetty suun kuivumisen, hampaiden reikiintymisen ja parodontaali- eli ienongelmien lisäksi taipumus hampaiden narskutteluun eli bruksismiin ja hampaiden kulumiseen. Syljen puskurikapasiteetin (luontaisen pH:n laskun estämisen) heikkeneminen voi edistää myös hampaiden eroosiota eli kemiallista syöpymistä.
Etenkin metamfetamiinin, joka on amfetamiinin syntetisoitu sukulaisaine, on todettu lisäävän suun happamuutta sekä kuivattavan suuta, ja näin suun kunto voi heikentyä nopeastikin. Tyypillistä on myös hampaiden ”kirskuttelu”.
45 prosenttia nuorista aikuisista on kokeillut huumeita.
Huumeiden kokeilu on yleistä
Huumeiden kokeilu ja käyttö lisääntyvät. THL:n vuonna 2018 tekemän väestökyselyn mukaan kannabista joskus elämänsä aikana on kokeillut 24 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista. Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tämän ikäryhmän vastaajista lähes puolet (45 %) ilmoitti vuonna 2018 käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämänsä aikana.
Seitsemän prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on joskus elämänsä aikana käyttänyt rauhoittavia lääkkeitä, unilääkkeitä tai vahvoja kipulääkkeitä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen. Lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä.
Vuoden 2017 rekisteriaineiston perusteella tehdyn arvion mukaan Suomessa 0,9–1,3 prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista suomalaisista käyttää huumeita ongelmallisesti. Naisia ongelmakäyttäjistä arvioidaan olevan noin neljännes. Ongelmallisesti käyttäviä on eniten 25–34-vuotiaiden (1,1–2,8 %) ikäryhmässä.
Vuonna 2018 päihdehuollon huumeasiakkaat olivat pääosin miehiä (71 %) ja nuoria aikuisia (keski-ikä 34 vuotta). Päihteiden sekakäyttö on yleistä, 51 % huumehoidon asiakkaista ilmoitti ainakin kolme ongelmapäihdettä.
Nuorten huumekokeilut
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan laittomia huumeita on ainakin kerran elämässään kokeillut 8,1 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 12,6 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 17,7 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista.
