Hampaiden kehittyminen ja puhkeaminen
Milloin hampaiden kehittyminen alkaa?
Hampaiden muodostuminen alkaa sikiöllä jo neljännellä raskausviikolla. Ensin hampaasta kehittyy kruunuosa ja viimeisenä juuri. Lapsen syntyessä maitoetuhampaiden kruunut ovat lähes kokonaan mineralisoituneet, eli ne ovat ikenen sisällä lähes valmiiksi kehittyneet. Samoihin aikoihin ensimmäiset pysyvät poskihampaat alkavat mineralisoitua. Pysyvien hampaiden kruunuosat ovat viisaudenhampaita lukuun ottamatta mineralisoituneet 6.–7. ikävuoteen mennessä.
Vaikuttaako ravinto hampaiden kehitykseen?
Äidin raskaudenaikainen välttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti on tarpeen sikiön hampaiden normaalille kehitykselle.
Jos äidin ravinto ei sisällä riittävästi tarvittavia ravintoaineita, lapsen hampaistoon voi tulla pysyviä vaurioita. Liian vähäinen kalsiumin tai D-vitamiinin saanti voi haitata kiilteen normaalia mineralisoitumista. Vähäinen magnesiumin saanti voi viivästyttää hampaiden puhkeamista.
Voivatko äidin käyttämät lääkkeet vaurioittaa sikiön hampaita?
Äidin käyttämät lääkkeet voivat vaikuttaa sikiöön, myös kehittymässä oleviin hampaisiin. Raskauden toisella tai kolmannella kolmanneksella käytetyt tetrasykliini-antibiootit voivat aiheuttaa sikiön hampaan kiilteeseen tummia värjäytymiä ja kiilteen kehityshäiriöitä.
Milloin maitohampaat puhkeavat?
Lapsen ensimmäiset maitohampaat alkavat puhjeta yleensä 4–5 kuukauden iässä. Ensin puhkeavat alaetuhampaat. Maitoposkihampaiden puhkeaminen alkaa yleensä noin vuoden iässä. Maitohampaistossa on 20 hammasta. Koko maitohampaisto on yleensä valmiina kolmivuotiaalla. Hampaiden kehityksessä ja puhkeamisajoissa on kuitenkin yksilöllisiä eroja.
Aiheuttaako maitohampaiden puhkeaminen oireita?
Maitohampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa vähäistä lämmönnousua, mutta kuumeen ei kuitenkaan pitäisi nousta. Lapsi voi olla myös normaalia ärtyneempi. Puhkeavat maitohampaat voivat lisätä syljen eritystä.
Milloin pysyvät hampaat puhkeavat?
Pysyvät hampaat alkavat puhjeta yleensä 5–6-vuotiaana. Puhjetessaan ne työntävät kohdalla olevaa maitohammasta siten, että maitohampaan juuri resorboituu, eli sulaa. Juureton maitohammas alkaa heilua ja irtoaa yleensä itsekseen pysyvän hampaan tieltä. Joskus maitohampaan juuret eivät resorboidu kokonaan. Silloin hammaslääkäri voi poistaa maitohampaan, jotta pysyvä hammas pääsee puhkeamaan paikalleen.
Ensimmäisenä vaihtuvat yleensä keskimmäiset alaetuhampaat. Lähes samaan aikaan voi alkaa ensimmäisten pysyvien takahampaiden puhkeaminen viimeisten maitohampaiden taakse. Kaikki pysyvät hampaat ovat puhjenneet noin 13. ikävuoteen mennessä viisaudenhampaita lukuun ottamatta. Yksilölliset erot ovat kuitenkin tavallisia.
Viisaudenhampaat puhkeavat yleensä 18. ikävuoden jälkeen. Joskus ne puhkeavat vain osittain tai jäävät puhkeamatta leukaluun sisälle. Viisaudenhampaat voivat myös puuttua kokonaan. Jos kaikki viisaudenhampaat puhkeavat, pysyvien hampaiden määrä on 32.
