Ajassa

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on turvata väestölle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Suun terveydenhuolto on osa sote-palveluiden kokonaisuutta. Hammaslääkäriliiton mukaan sote-uudistus on välttämätön, mutta hallituksen esittämään malliin tarvitaan vielä korjauksia.

Koronaepidemia on kasvattanut suun terveydenhuollon hoitovelan jo 1,3 miljoonaan potilaskäyntiin, kun mukaan lasketaan myös yksityinen hammashoito. Hammaslääkäriliitto on erittäin huolissaan suun terveydenhuollon palveluiden entisestään heikentyvästä tilanteesta.

Hammaslääkäriliitto pitää hammaslääkärien ja koko suun terveydenhuollon henkilöstön alhaista rokotuskattavuutta huolestuttavana ja käsittämättömänä. Olemme toistuvasti vaatineet hammaslääkärien pikaista rokottamista, jotta voidaan turvata väestön tarvitsemat hoidot sekä taata potilas- ja työturvallisuus. Rokotusjärjestyksessä pitää huomioida työmme luonteesta johtuvat riskit, koska suun terveydenhuollossa hoitotoimenpiteet tehdään lähellä potilaan kasvoja ja jatkuvassa aerosolialtistuksessa. Rokotuksilla turvataan myös palveluiden saatavuutta ja hillitään suunterveyden hoitovelkaa.

Hammaslääkäreistä ja muista suun terveydenhuollon ammattilaisista valtaosa on yhä rokottamatta. Tilanne on sama kuin muussa terveydenhuollossa, jossa koronarokotukset ovat edenneet ennakoitua hitaammin. Tällä hetkellä rokotetaan lähinnä vain COVID 19-potilaita hoitavaa terveydenhuollon henkilöstöä sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöä.

Koronakriisi on kasvattanut suun terveydenhuollon jo ennestään mittavaa hoitovelkaa. Siitä huolimatta moni kunta etsii parhaillaan säästöjä koronan pahentamaan talousahdinkoon myös suun terveydenhuollosta, kertoo Hammaslääkärilehden teettämä kysely. Hammaslääkäriliitto pitää tilannetta huolestuttavana ja muistuttaa, että laki velvoittaa kuntia järjestämään asukkailleen kaikki tarpeelliset suun terveydenhuollon palvelut.

Hammaslääkäriliitto painottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, että suun terveydenhuolto on peruspalvelu, jonka yhdenvertaisesta saatavuudesta yhteiskunnan pitää vastata. Jokainen suomalainen tarvitsee suun terveydenhoitoa säännöllisesti läpi elämänsä.

Noin 30 prosenttia hammaslääkäreistä kokee saavansa liian vähän täydennyskoulutusta. Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty suositus ammatillisen osaamisen kehittämisestä muistuttaa, että osaamisen ylläpitäminen ja sen suunnitelmallinen kehittäminen on ennen kaikkea potilaan etu. Se on myös hammaslääkärin lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ja oikeus.

Hammaslääkärien työkuormitus, jatkuva kiire ja aikapaine sekä kokemus siitä, että resurssit eivät enää riitä tarjoamaan potilaille riittävän hyvää hoitoa ovat kasvaneet erityisesti terveyskeskuksissa.

Nuuskan käyttö on tupakoinnin ohella vaaraksi suunterveydelle, ja lisäksi se aiheuttaa voimakasta nikotiiniriippuvuutta.