Aikuisiän suunterveyden kulmakivet
Suomalaisten aikuisten suunterveys on parantunut huomattavasti parin viime vuosikymmenen aikana. Suurin osa Terveys 2011 -tutkimukseen osallistuneista aikuisista arvioi suun terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi.
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suunterveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokeneiden osuus kuitenkin laski selvästi vuodesta 2011 vuoteen 2017: miehillä 72 prosentista 59 prosenttiin ja naisilla 79 prosentista 69 prosenttiin.
Hampaiden reikiintyminen ja iensairaudet ovat edelleen yleisiä aikuisilla, ja suurella osalla aikuisväestöstä on hoidon tarvetta.
Hampaiden reikiintymistä esiintyy lähes joka viidennellä suomalaisella aikuisella. Iensairauksia esiintyy lähes kahdella kolmasosalla miehistä ja yli puolella naisista.
Suunsairaudet lisäävät tavallisten yleissairauksien riskiä.
Aikuisten hammashoidossa yleisiä toimenpiteitä hampaiden paikkauksen ja iensairauksien hoitamisen lisäksi ovat vanhojen paikkojen korjaaminen ja uusinta, hampaiden oikomishoito, purentavaivojen hoito, erilaiset proteesihoidot ja implanttihoito.
Suun omahoito avainasemassa
Tärkeää on huolehtia hyvästä suuhygieniasta eli hampaiden ja hammasvälien puhdistamisesta säännöllisesti ja huolellisesti. Hampaat harjataan kahdesti päivässä pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Hammasvälien puhdistukseen käytetään hammasväliharjaa, (harja)tikkua tai hammaslankaa.
Irrotettavat ja kiinteät proteesit sekä hammasimplantit on myös puhdistettava huolellisesti.
Aikuisille fluoridisuositus on 2 cm:n kokoinen nokare hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm.
Hammastahnojen sisältämä natriumlauryylisulfaatti aiheuttaa osalle ihmisistä limakalvojen ärsytystä ja aftoja. Silloin kannattaa käyttää herkälle suulle tarkoitettua hammastahnaa, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia. Tällaisia hammastahnoja saa apteekista ja marketeista.
Suunterveyttä edistävät myös tupakoimattomuus ja raittius tai kohtuullinen alkoholinkäyttö.
Syljeneritys vähenee naisilla vaihdevuosi-iässä, ja siksi suun puolustusmekanismit heikkenevät. Tällöin voi esiintyä suun limakalvo-oireita, suun kuivumista ja suupoltetta.
Syljenerityksen vähentyessä myös hampaiden reikiintymisriski kasvaa, ja siksi suuhygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös monet lääkkeet kuivattavat suuta.
Kuivan suun oireisiin voi käyttää apteekista saatavaa tarkoitukseen sopivaa suuvettä tai geeliä sekä ksylitolituotteita.
Esimerkiksi yleissairauksien puhjetessa suunterveydentilassa voi tapahtua muutoksia. Silloin suositellaan suun tutkimusta suun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. On tärkeää kartoittaa sairauden mahdolliset vaikutukset suunterveyteen, jotta suunterveyttä voidaan ylläpitää.
Käy suun perustutkimuksessa säännöllisesti
On tärkeää käydä hammaslääkärillä yksilöllisesti määritellyn tutkimusvälin mukaisesti.
Monet työnantajat tarjoavat työntekijöille työpaikkahammashoitoa tiettyyn summaan asti. Terveyskeskuksen suun terveydenhuoltoon ovat oikeutettuja kaikki kunnan/hyvinvointialueen asukkaat.
Terveelliset ruokatottumukset edistävät suunterveyttä
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan tärkeintä on monipuolinen ravinto ja säännöllinen ateriarytmi. Kun syö kunnollista ruokaa säännöllisillä aterioilla, ei tarvitse niiden välillä naposteltavia, jotka ovat usein epäterveellisiä, myös hampaille. Suun ja hampaiden tulee saada välillä "levätä".
Ravinnon sokeripitoisuuden tulisi olla alle 10 % kokonaisenergiasta.
Happamat tuotteet aiheuttavat usein nautittuina hampaiden eroosiota eli kemiallista syöpymistä. Näitä ovat esimerkiksi virvoitusjuomat, light-juomat, urheilu- ja energiajuomat, useimmat nk. makuvedet, täysmehut, marjamehut, sitrushedelmät, etikka ja monet alkoholijuomat.
Työpäivän aikana tulisi olla mahdollisuus terveellisen aterian nauttimiseen.
Aterioiden ja välipalojen jälkeen kannattaa käyttää ksylitolituotteita, yhteensä vähintään 5 g päivässä, sillä lähes aina kun syöt tai juot, hampaasi altistuvat happohyökkäykselle. Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen.
Aikuiset ovat roolimalleja
Lapset ottavat mallia aikuisista, joten vanhempien on syytä huolehtia, että heidän suunhoito- ja ruokatottumuksensa ovat kunnossa.
Vanhempien terveyskäyttäytymistavat siirtyvät lapsille jo varhain ja niitä on myöhemmin vaikea muuttaa.
Vanhemmilla on vastuu ohjata lapsiaan terveellisiin elintapoihin.
Lähde: Honkala S, Heikka H, Heikkinen AM, Helenius-Hietala J, Sirviö K. Terve suu. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2020, s. 197–199.
